Ei sittenkään ihan terve...

Varoituksen sana: seuraava teksti käsittää pimppijuttuja. Ei heikkohermoisille tai velipojille. ;)

No. Ei ollut syöpää. Treenaaminen ei ollut syy kipuihini. Menin yksityiselle gynekologille ultraäänikuvaukseen ja selvisihän se syy kaikkeen - "sairastan" PCOS- nimistä oireyhtymää (polykystiset eli monirakkulaiset munasarjat.) Se selittää monta monta asiaa minun kehostani.

Käytännössä tämä oireyhtymä tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisintä hormonaalista häiriötä. Sen oireita ja löydöksiä ovat liikakarvoitus, epäsäännöllinen kuukautiskierto, lapsettomuusongelmat, testosteronin ylituotanto ja useita pieniä rakkuloita sisältävät munasarjat. PCOS:aan liittyy sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Käytännössä tämä oireyhtymä on "vaivannut" minua aina murkkuiästä saakka ja hoitokeinona on e-pilleri, jossa on keltarauhashormonia testosteronin vastavaikuttajaksi. Jouduin siis e-pillerien pakkoruokintaan, joka tietysti on nyt ainoa keino saada kuukautisasiat kuntoon. Toinen tärkeä asia on painonhallinta. Lääkäri kehuikin minua tästä viimeksimainitusta asiasta, olenhan laihtunut pysyvästi reilun 20 kiloa. Olen lukenut ja lukenut. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on se minun juttuni korkean insuliinieritykseni vuoksi. Olen potentiaali diabetekseen sairastuva, ja tämä homma saattaa olla yksi tekijä, joka selittää keskivartalolihavuuttani (tai sitä, miksi lihon aina mahasta, mutta en esim. perseestä ja reisistä kuten naiset yleensä.) Minun mahaläskini ovat sitä vaarallista sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa ja siksi onkin tärkeää yrittää olla hoikka. Helpommin sanottu kuin tehty.

PCOS ei välttämättä automaattisesti tarkoita lapsettomuutta - on paljon naisia, PCOS-naisia, jotka ovat tulleet ajallaan raskaaksi ihan luomunakin. Näin kuvissa kohtuni ja munasarjani ja kävi ilmi, että molemmat munasarjani ovat täynnä näitä rakkuloita, melko kookkaitakin. Joillakin naisilla rakkuloituu vain toinen munasarjoista ja joillakin rakkulat lähtevät itsestään poiskin. Ilmeisesti kuitenkin joskus ovuloin, koska joskus minulla on kuukautisetkin. Eli en kai ihan maho ole. :)

Tällaista kuulumista. Olen huojentunut, koska en ole vakavasti sairas enkä toisaalta luulosairaskaan. Oli kamalaa kokea kipua, jonka aiheuttajaa ei tiennyt. terveyskeskuslääkärit ovat sanoneet minulle jo silloin muutama vuosi sitten, kun viimeksi valittelin kohdun kipuja, että mitään vikaa minussa ei ole, jumppaan vaan liikaa... En ole koskaan voinut tätä selitystä hyväksyä ja pelko siitä, että kaikki sisälläni ei ole kunnossa, on välillä ollut todella suuri ja ahdistava. Nyt voin olla rauhassa, koska asialle on selitys.