Ihme kone...
On tämä mun kroppani oikeasti aika ihmeellinen tyyppi. Maratonista palautuminen vei kaksi päivää. Tiistai-iltana olin jo potkunyrkkeilytreeneissä, ja keskiviikkona pieninkin lihaskipu reisistä oli poissa. Tänään olen lähdössä viikonlopun potkunyrkkeilyleirille, täysissä ruumiin voimissa. Jostakin syystä myös henkinen puoli on "palautunut" nopeasti - ehkä jopa harmittavan nopeasti. Toki olen edelleen onnellinen ja ylpeä saavutuksestani, mutta tavallaan tilalla on pieni tyhjyyden tunne - tässäkö se nyt olikin, mitä ihmeellistä tuossa nyt oli, tulipahan juostua... Oliko se kaiken sen hössötyksen arvoista?
6 Comments:
Terppa! Ihan mielttömän hyvä leiri oli, tulipahan liikuttua (4*1 h 45 min treenit viikonlopun aikana)
Mä en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät harrasta liikuntaa. Mistä muusta voisi tällaiset kiksit saada???
Bachista? ;)
haa, mä arvaan kuka on barokkifotari!!! ;)
No juu, ehkä Bachista, mutta harvemmin meikämannen tapauksessa. Mähän vihaan musiikkia nykyisin :D
Joo, mä oon futari joka kuvaa kyllä enimmäkseen muuta kuin barokkia.
Kirjoota Lyyti kirjoota!! :-D Valituslaulu siis. Mää kirjotan sitten omani vaikka tasa-arvosta. :-) Paipai t. muulos
Kyl mää kohta kirijootan. Kauhia ressi vaan vaivaa, mutta kohta, ihan kohta! ;)
Lähetä kommentti
<< Home