Tuikkikaa, oi joulun tähtöset

Eilen sain pulkkaan toiseksi viimeisen konserttituotantoni tältä vuodelta. Se oli täydellinen joulukonsertti ja sitä kuunnellessani jälleen muistin, miksi ylipäänsä teen tätä työtäni, miksi jaksan kaiken sen loan, mitä viime aikoina on harteilleni lastattu ja miksi olen omistanut sille elämäni. Musiikin vuoksi. Täydellisen, ammattilaisten tekemän musiikin vuoksi, en minkään muun.

Koska konsertti meni täydellisesti, eikä seuraavaan konserttiin ole enää juurikaan mitään tekemistä (paitsi konserttipäivänä,) sallin tänään itselleni vapaapäivän. Nyt on lanttu- ja porkkanalaatikot osittain paistettu (viimeiset vielä uunissa) ja pienenpienet piparitalot värkätty, jouluverhot silitetty ja ripustettu ja kynttilöitä joka paikassa, olen valmis joululle. Joulurauhalle, joka tulee ensi viikolla. Ihanalle joululle, jolloin saa keskittyä olemaan itsensä ja läheistensä kanssa. Olin ennalta viisas, ja hoidin joululahjaostoksetkin jo ajoissa alta pois. Joulu, tuoksut, valot, tunnelma, muistot ja vapaa-aikaa. Voisi jopa kuvitella lukevansa taas joululomalla. Ja juoksevansa ja liikkuvansa.

Joulun jälkeen alkaa uusi elämä, uusi vuosi ja lupaukset. Palaan niihin vielä...